First days in Kouvola

Yllä muutamia kuvia mun ja Roosan kuvailureissusta :)

Lähtö Kotkasta tuntu samaa aikaa hieman ahdistavalta ja jännitävältä. Toisaalta olin myös innoissani. Kouvolassa odotti paremmat olosuhteet viikonloppujen ja lomien reenauksia varten, muutamia tuttuja, kivempi kämppä. Kotkaan jäi tärkeitä ihmisiä, tuttu ympäristö, muistot. Kouvola on mulle ennestään tuttu paikka, mutta kummminki aika tuntematon. Muuttoa varmaan helpotti näitten kaupunkien läheisyys ja etten edes kerkeä olemaan kotona pahemmin. Viikot menevät Vierumäellä opiskellen ja reenaten ja kotona käyn viikonloppuisin. Onhan tää kieltämättä jännää, tavallaan käänsin jälleen kerran uuden sivun esille elämäni kirjasta. Uusi kaupunki, uudet ihmiset, uudet mahdollisuudet ja tavoitteet. Oon edenny askel kerrallaa, ja nyt oon taas yhden askeleen lähempänä mun unelmia. Vierumäellä onkin loistavat olosuhteet niiden toteuttamiseen. Odotan innolla seuraavia vuosia. Kaikki ei mee aina suunnitelmien mukaan, mutta oon avoin muutoksia kohtaan. Eivät ne ole niin pelottavia :) Elämä vaan menee niin, että tulee pakosti jotain muutoksia. Ehkä jonkilainen kohtalo on sittenkin olemassa, ja uskon että kaikki muutokset on kumminkin hyväksi :) Ja oishan se aika tylsää jos ei tapahtuis mitään suurempia käännöksiä...

Mun ensimmäiset päivät täällä on menny aika reippaasti ja vaivattomasti, en oo jaksanu vaivata mun päätäni millään suurilla stressaamisilla. Oon nähny muutamaa ystävääkin pitkästä aikaa ja näin :) (esim. Roosaa) Pakko myöntää, että on aika varma olo. Tiiän, että tärkeimmät ihmiset tulevat aina pitämään muhun yhteyttä tavalla tai toisella. Ei tää matkakaa paljoo paina, junalla 34min ja hintaa juniorilta 3,60€. Keinot löytää aina jos haluaa. Sen näkee sit taas miten on aikaa kaikkien kisojen sun muitten seassa... Mutten halua murehtia sitä nyt :) Unelmien eteen pitää uhrautua, ja onhan se sitten kivempi nähä kun on kunnon ikävä ja paljon kerrottavaa!

Apua nyt pätkäs ajatus... :D Ehkä oon sanonu kaiken mitä on pitäny täs postaukses :D

Välillä vaa pitää elää päivä kerralla, ottaa haasteet avoimesti vastaan ja näin :) Turha stressi ja sähläys ei tee hyvää koskaa! Ainakaan mulle... :D

Hyvää viikonloppua kaikille!

St.Petersburg!

Heipsan taas pitkästä aikaa!

Nyt on pikkuhiljaa muuttohässäkkä ohi ja aikaa löytyy taas hieman enemmän joten "takaisin heitto"-postauksia luvassa mukavasti... Toivottavasti ei haittaa pahemmin :D

Aloitan nyt kumminkin tuoreimmista tapahtumista :) Lähdettiin torstaiyönä kohti Venäjää moikkaamaan isovanhempia ja käymään Pietarissa miettimässä vähän pukuasioita. Mukava reissu saatiin aikaseks ja eilen yöllä tultiikin takasinpäin!

Pakko myöntää et hävettää hieman kun, tajusin etten oo kertaakaa ollu kanaaliajelulla! Ja oon kumminki syntyny Pietarissa ja käynny siellä ties kuin monta kertaa... No mielummin myöhään, kun ei koskaan! Juho (luistelija Lappeenrannasta) oli myös samoina päivinä Pietarissa, joten sovittiin tapaaminen ja lähdettiin yhdessa seilailemaan pitkin kanaaleja ja Nevaa! Oli todella upeeta nähdä Pietaria eri kulmasta, ja varsinkin hyvällä säällä oli kiva seilailla niin ei ollu niin kuumakaan! Suosittelen ehdottomasti jokaiselle, joka matkustaa Petariin jossain vaiheessa. Pietari on mun mielestä yks kauniimpia kaupunkeja ja on kyllä näkemisen arvoinen paikka eikä oo kovin kaukana Suomesta!

Veneajelun jälkeen eksyttiin Juhon pyynnöstä upeeseen liikkeeseen, jossa myytiin kaikennäköistä ja makuista syötävää. Alkaen makeisista ja loppuen juustoihin. Liikkeessä oli itsekseen soittava piano ja käsintehtyjä konvehteja. Esim. nuo hedelmien näköset makeiset ovat tehty käsin marsipaanista! Olo oli kuin 5 vuotiaalla karkkikaupassa :D

Tuntuu, etten koskaan kyllästy Pietariin! Siellä on niin paljon nähtävää ja joka kerta opin jotain uutta!
Pelkän Ermitaasin kiertelyyn menee 8 vuotta, jos aikoo katsoa jokaista esinettä edes minuutin verran!

Tällänen postaus tällä kertaa :) Seuraavassa postauksessa kertoilen hieman ekoista päivistä uudella paikkakunnalla :)